Usein kysyttyä

Vastauksia useimmin kysyttyihin aiheisiin. Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin ja asiantuntijakommenttipyyntöihin.

Erilaisten laskentakohteiden kohdalta voidaan ottaa käyttöön erilaisia standardoituja laskennan laajuuksia (Scope). Toimipaikkojen osalta otetaan tyypillisesti huomioon mm. ostetun sähkön ja lämmön kulutus ja alkuperä, polttoaineiden kulutus, jätehuolto ja kierrätys, itse tuotetun sähkön ja lämmön osuus, sekä tavaralogistiikka, matkustus ja alihankitut toiminnot.

Tuotteiden tai palvelujen hiilijalanjäljen osalta laskenta rajataan omassa hallinnassa oleviin toimintoihin sekä läpinäkyvästi ja mielekkäästi arvioitavissa olevaan ja merkityksellisiin ”upstreamiin”, eli alkuperätekijöihin sekä ”downstreamiin” eli jatkokäyttöön.

Tapahtumien osalta laskentaan sisällytetään yleensä käytetty sähkö- ja lämmitys, järjestäjien ja osallistujien logistiikka (matkat ja majoitus), järjestämisen logistiikka, tarjoilujen tai muiden suurten kulutustuote-erien osuus ja alkuperä, kierrätys ja jätehuolto.

Lentomatkustamisen ja autoilun osalta laskenta on suoraviivaisempaa ja siinä käytämme hyödyksi auto- ja lentoliikennetietokantoja (kulutuksen ja syntyvien päästöjen määrittelemiseksi) sekä raportit matkustetuista kilometreistä.

Kun hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät ovat tiedossa ja arvioitu luotettavasti, voi niihin kaikkin yleensä alkaa vaikuttamaan. Pienentämisen mahdollisuudet ovat aina tapauskohtaisia mutta lähes poikkeuksetta mahdollisia jo pienilläkin toimintatapojen muutoksilla. Edellä on mainittu useita merkittäviä tekijöitä, joihin kaikkiin on helppo vaikuttaa kestävillä valinnoilla, hyvillä ohjeistuksilla ja hienovaraisillakin toimintakulttuurin muutoksilla. Kun hiilijalanjälki on pienennetty välttämättömään ja mahdolliset valinnat, muutokset, ohjeistukset ja tehostaminen suoritettu, voi vielä kompensoida ylijäävän päästökuormituksen vapaaehtoisesti, jolloin voidaan alkaa puhua hiilineutraaliudesta.

Hiilineutraaliuden tavoittelu on parhaimmillaan paitsi vastuullista yritystoimintaa myös strategisen kilpailuedun rakentamista tulevaisuuteen. Pelisäännöt hiilijanlanjäljen hallintaan ovat varsin selvät. Mm. Sitra esittelee hyviä case-esimerkkejä sivustollaan. Suomen ympäristökeskus Syke – hiilineutraali itsekin – ohjeistaa yrityksiä ja yhteisöjä näin. Nordic Offset konsultoi asiakkaitaan näiden periaatteiden mukaisesti.

Päästöjen kompensointi vapaaehtoisen päästökaupan kautta antaa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville yrityksille ja yksityishenkilöille mahdollisuuden toimia ilmastonmuutoksen kannalta neutraalisti ostamalla omaa hiilijalanjälkeä vastaavan määrän päästövähennyksen tai pysyvien hiilinielujen lisäyksen kestävän kehityksen projektista.

Kompensoinnin avulla yritykset voivat siis hyvittää aiheuttamansa ilmastopäästöt investoimalla projekteihin, jotka vähentävät vastaavan määrän päästöjä tai vaihtoehtoisesti lisäävät hiilinieluja. Kompensointi perustuu siihen, että päästöt hyvitetään ’tonni-tonnilta’ vapaaehtoisen päästökaupan avulla.

Vapaaehtoisen päästökaupan kompensointimekanismissa sovelletaan YK:n alaisen päästökaupan standardoitua markkinapohjaista mekanismia ja metodologioita. Kompensointi on siis vakiintunut ja kustannustehokas työkalu päästöjen hallintaan.

Päästövähennyksiä ostetaan ja myydään päästövähennyskrediitteinä, jotka syntyvät lähinnä uusiutuvan energian hankkeista (vesi-, tuuli-, aurinkovoima), energiatehokkuutta parantavista hankkeista, metsityshankkeista tai metaanin talteenottohankkeista (kaatopaikat, jätevedet). Yksi krediitti vastaa yhden hiilidioksiditonnin päästövähennystä tai päästöjen sitomista nielujen lisäyksenä. Kun ostamme päästövähennysprojektin kehittäjältä tai välittäjältä päästövähennyskrediittejä edelleen myytäväksi, syntyy meille ja myyjälle kirjanpitomerkinnät päästövähennyskrediittien siirtymisestä. Kun päästövähennyskrediittejä myydään välittäjälle tai loppuasiakkaille, ne kuoletetaan myyjän taseesta. Raportoimme jokaiselle asiakkallemme, mistä projektista päästövähennyskrediitit on kuoletettu (retired).

Tilintarkastustoimistomme vahvistaa tilikausittain, että päästövähennykset täsmäävät asiakkailtamme saamiemme maksujen kanssa. Projektien asianmukaisuuden, päästövähennyslaskelmat ja myytävien päästövähennyskrediittien vuosittainen määrä on kansainvälisilta markkinoilta välittämissämme hankkeissa todennettu Gold Standard-kriteerien mukaisesti. Gold Standard- rekisterissä on mahdollisuus julkisesti katsoa sertifioituja hankkeita. Koko päästövähennysketju on siis valvottu ja päästövähennysten kauppa tarkastetaan ja raportoidaan riippumattomasti.

Päästökompensaatiosta hyötyy ensisijaisesti yhteinen ilmakehämme, ympäristö. Vapaaehtoisessa päästökaupassa kehitetyt ja käytetyt päästövähennykset ovat lisäisiä kasvihuonekaasu- päästövähennyksiä, jotka eivät ensisijaisesti toteutuisi ilman päästökaupparahoitusta.

Lisäksi päästökompensaation myyjä ja ostaja hyötyvät. Myyjä saa lisätulovirran ympäristöä parantavalle toiminnalleen ja pystyy täten mahdollisesti laajentamaan toimintaa kaupallisella pohjalla. Ostaja hyötyy imagollisesti vastuullisena toimijana rahoittaessaan päästöjä vähentäviä hankkeita.

Vapaaehtoisen päästökaupan ansiosta kasvihuonekaasupäästöjä vähentävän projektin kehittäjä voi sisällyttää päästövähennyksien myynnistä saatavan tulon projektin investointisuunnitelmaan. Näin saadaan aloitettua ympäristöhankkeita, joita ei muuten taloudellisten tai poliittisten olosuhteiden vuoksi toteutuisi. Hankkeen kehittäjä myy projektista syntyvän päästövähennyksen hiilidioksiditonneittain päästökauppamarkkinalla. Hiilidioksiditonnia kutsutaan päästövähennyskrediitiksi. Päästövähennystonnin eli krediitin hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Projekti myy päästövähennystonnit ensimmäisenä eteenpäin, joten rahoitus suuntautuu ensimmäisenä suoraan projektiin. Ostajapuoli etsii päästövähennystonneille kysyntää, ostaa päästövähennyskrediitit projektista usein etupainoitteisesti ja myy ne sitten eteenpäin, esimerkiksi yrityksille tai suoraan kuluttajille näiden päästöjen kompensoimiseksi. Loppuhinta sisältää myös välittäjän kulut ja katteet.

Päästöjen kompensointi vapaaehtoisen päästökaupan kautta antaa hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville yrityksille ja yksityishenkilöille mahdollisuuden toimia ilmastonmuutoksen kannalta neutraalisti ostamalla omaa hiilijalanjälkeä vastaavan päästövähennyksen kestävän kehityksen projekteista. Samalla se antaa mahdollisuuden projektien kehittäjille saada vapaaehtoista rahoitusta yksityiseltä sektorilta.

Päästövähennysprojektien kehittämisestä ja päästövähennysten kaupasta on syntynyt liiketoimintaa, koska päästövähennysten kysyntä ja tarjonta on pyritty saamaan kohtaamaan mahdollisimman tehokkaasti ja luotettavasti. Vapaaehtoisen päästökaupan kaupallisuus takaa kehitysapua paremmin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen. Koko järjestelmän taustalla on yhteinen halu saada kestävän kehityksen projekteja syntymään ja maailman päästöjä vähenemään.

Kaupallisia välittäjiä tarvitaan saattamaan projektien kehittäjät ja päästövähennysten ostajat yhteen,  mahdollistamaan päästövähennysten volyymiostot suoraan projekteista ja markkinoimaan päästövähennyksiä pienemmissä erissä loppuasiakkaille. Toiminnalla on kuitenkin kehitysapua muistuttava luonne, koska vapaaehtoisen päästökaupan periaatteisiin kuuluu, että projekteja kehitetään pääsääntöisesti kehittyviin maihin. Tällä hetkellä myös kotimaisten päästökompensointikohteiden kysyntä on kasvussa ja Nordic Offset on aktiivisesti mukana kehittämässä kotimaisia kohteita.

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2 ekv) on verrannaisyksikkö, joka suhteutuu yhteen tonniin hiilidioksidia (tCO2). Mikäli päästövähennys on syntynyt jostakin muusta kasvihuonekaasusta kuin hiilidioksidista, se on suhteutettu hiilidioksidiekvivalenttiin. Esimerkiksi 1 tonni metaania CH4, joka on yleinen esimerkiksi maataloudesta ja kaatopaikoilta vapautuva kasvihuonekaasu vastaa hiilidioksiekvivalenteissa 21 tonnia hiilidioksia. Metaanin vaikutus kasvihuonekaasuilmiöön on siis 21-kertainen verrattuna hiilidioksiidiin.

VER (verfied emission reduction) on vapaaehtoisen päästökaupan päästövähennyksen yksikkö. Yksi VER vastaa yhden tonnin hiilidioksidipäästövähennystä. Mikäli kasvihuonekaasupäästövähennys on syntynyt jostakin muusta kasvihuonekaasusta kuin hiilidioksista, puhutaan hiilidioksiekvivalenteista. Tällöin syntyneet päästövähennykset on suhteutettu yhteen tonniin hiilidioksidia (CO2 ekv).

Kompensoinnissa vapaaehtoisen päästökaupan kautta on käytössä lukuisia eri standardeja. Yleisimmät kansainväliset käytössä olevat standardit ovat VCS (Voluntary Carbon Standard) ja GS (Gold Standard). Luotettava projekti on sertifioitu käytössä olevalla kansainvälisellä standardilla. Kotimaisten hankkeiden standardit ja parhaat käytännöt ovat vasta kehitteillä.

Nordic Offset välittää Gold Standard sertifioituja vapaaehtoisen päästökaupan päästövähennyksiä. Gold Standard on WWF:n aloitteesta luotu vapaaehtoisen päästökaupan verifiointistandardi, jota hallinnoi Gold Standard Foundation. Gold Standard on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tehtävänä on valvoa, kehittää ja verifioida vapaaehtoisen päästökauppan projekteja ja myyntitapoja. Alan tiukimpien kriteerien mukaisesti toimiva Gold Standard takaa, että projekteissa syntynyt päästövähennys on tuotettu Gold Standard -sertifikaatin normien mukaisesti, prosessia on valvottu asianmukaisesti ja asiantuntijat ovat todentaneet hankkeen päästövähennys/ hiilinielulaskelmat.

Gold Standardin mukaisesti hyväksytyt päästövähennykset/ hiilinielujen lisäykset syntyvät energiatehokkuus-, uusiutuvan energian- ja metsityshankkeista. Hankkeen sertifioinnissa otetaan kantaa siihen, että hankkeen päästövähennykset tai hiilinielujen lisäykset eivät syntyisi ilman päästökaupparahoitusta (lisäisyysehto).

Gold Standard- sertifioidussa projektissa otetaan huomioon myös projektien sosiaalinen vaikuttavuus paikallisessa ympäristössä (kuten terveyshyötyjä, työpaikkoja, koulutusta, kastelujärjestelmiä ja perusinfrastruktuurin parannuksia), joka erottaa standardin muista käytössä olevista kansainvälisistä standardeista.

Kompensoivien toimijoiden kirjo on hyvin laaja/ rajaton; tietoliikennesektorista esimerkiksi meijerituotteita valmistaviin tahoihin. Kompensointi on vielä paljon yleisempää Euroopassa ja esim. Ruotsissa verrattuna Suomeen, mutta viime aikoina useat suomalaiset toimijat ovat ottaneet kompensoinnin käyttöön tapana päästä hiilineutraaliksi (esim. joidenkin toimintojen ja tuotteiden osalta).

Nordic Offset oheistaa kompensointiasiakkaitaan tekemään ensin omassa toiminnassaan taloudellisesti toteutettavat/ mahdolliset toimenpiteet vähentääkseen omaa hiilijalanjälkeään ja vasta tämän jälkeen kompensoimaan jäljelle jäävän hiilijalanjäljen/ ilmastovaikutuksen.

Päästövähennyskrediittien (VER) hinta vaihtelee avoimilla markkinoilla. Seuraamme markkinaa aktiivisesti löytääksemme asiakkaidemme kannalta parhaat projektit. Krediittien hintaa ohjaa maailman markkina. Viime vuosina krediittien hintakehitys on ollut maltillista ja kompensointi on yleisesti ottaen edullista. Teemme tarjouksen asiakkaamme tarvitseman palvelun ja päästövähennystarpeen mukaan.

Kansainväliset vaatimukset ilmastopäästöjen vähentämiselle eivät ole koskeneet kehittyviä maita samalla tavalla kuin läntisiä teollisuusmaita. Näin ilmaston kannalta laadukkaiden kohteiden ja hankkeiden löytäminen on kehittyvissä maissa edelleen kustannustehokkaampaa.

Kotimaassamme lähes kaikki sektorit ovat EU:n tai kansallisen lainsäädännön alla ja on vaikeampi löytää projektikohteita, jotka täyttävät vapaaehtoisen päästökaupan lisäisyysehdon, eli eivät toteutuisi ilman kompensointirahoitusta.

Nordic Offset pyrkii lisämään jatkossa myös kotimaisia kohteita yhteistytyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Kotimainen toimi voisi olla esimerkiksi kotimaisen maatalouden hiilinielujen lisääminen tai hiilidioksidin pitkäaikainen varastointi esimerkiksi rakennuselementteihin tai biohiileen.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kohteen sijainnilla ei kuitenkaan ole merkitystä, koska ilmakehämme on yhteinen.