Hiilijalanjäljen laskenta on oleellinen osa vastuullista toimintaa. Laskentatulosten avulla päästövähennystavoitteet ja -toimenpiteet voidaan suunnitella oikein sekä vastata muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin.

Hiilijalanjälki on mittari, jolla voidaan määrittää tarkastelun kohteen ilmastovaikutus tietyltä aikaväliltä. Se voidaan laskea lähes mille vain, mutta yleisimpiä tarkastelun kohteita ovat yritykset ja organisaatiot sekä tuotteet ja palvelut. Hiilijalanjäljen laskennan tulos esitetään hiilidioksidiekvivalenteina (CO2e), jossa eri kasvihuonekaasut on yhteismitallistettu. Hiilidioksidin lisäksi huomioidaan usein toiminnasta syntyvät tyypillisimmät muut kasvihuonekaasupäästöt kuten esimerkiksi metaani ja typpioksiduuli.

Hiilijalanjäljen laskenta ensimmäisenä askeleena

Ilmastovastuutyö aloitetaan usein organisaatiotason hiilijalanjäljen laskennalla. Siinä organisaation kasvihuonekaasupäästöt selvitetään niin omien toimipisteiden kuin merkittävimpien toimintojen osalta. Laskentaa ja sen rajausta ohjaa kansainvälisesti tunnettu ja eniten käytetyin laskentaohje kasvihuonekaasupäästöjen protokolla (Greenhouse Gas Protocol) sekä sen standardit.

Laskentaan tulee sisällyttää pakolliset scope 1 ja scope 2 -päästöt, jotka syntyvät mm. polttoaineen käytöstä ja ostoenergian tuotannosta. Nykyisin suositeltua on myös tarkastella vapaaehtoisten scope 3 -päästöjen osalta merkittävimmiksi tunnistettuja muita epäsuoria päästölähteitä, jotka eri toimialoilla voivat olla erilaisia. Kasvihuonekaasupäästöjen protokolla antaa laskentaohjeet myös scope 3 -päästöjen määrittämiseen.

Jotta hiilijalanjäljen laskennan rajaus, lähtötietojen keräys ja itse laskenta on toteutettu alusta asti oikein, kannattaa avuksi ottaa asiantunteva konsultti.

Mistä organisaation suurimmat päästöt tyypillisesti aiheutuvat?

Yleisesti voidaan sanoa, että organisaation kokonaishiilijalanjälkeen vaikuttaa erityisesti toimiala, sillä jotkut ovat energia- ja raaka-aineintensiivisempiä kuin toiset. Tämän lisäksi päästöjen suuruusluokkaan vaikuttaa organisaation koko niin toimipisteiden lukumäärän kuin työntekijämäärän osalta.

Tyypillisesti suurimman osuuden päästöistä muodostavat scope 3 -päästöt. Tästä kategoriasta useimmiten merkittävään rooliin nousee yrityksen hankinnat erityisesti raaka-aineiden, materiaalien tai tuotteiden muodossa. Nämä voivat tyypillisesti muodostaa jopa yli 80 % kokonaishiilijalanjäljestä. Scope 2:een kuuluva organisaation käytössä olevan toimiston tai kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutus voi nousta merkittävään rooliin päästöjen muodostumisessa, mutta tähän vaikuttaa keskeisesti ostetun energian alkuperä eli sen tuotantomuoto.

Ennen pandemiaa monen organisaation yksi merkittävin päästölähde saattoi myös olla työaikana tehdyt työmatkat, jos kokouksiin tai seminaareihin matkustettiin paljon erityisesti ulkomaille. Pandemia-aikaan nämä päästöt ovat vähentyneet lähes nollaan. Jatkossa jää nähtäväksi, kuinka pandemia-aikaan opittuja etäkokouskäytäntöjä hyödynnetään, sillä ne ovat keskeisessä roolissa työmatkojen päästöjen vähentämisessä.

Miksi hiilijalanjälki kannattaa laskea?

Hiilijalanjäljen laskennalla saadaan selville oma päästömäärä. Pelkkään laskentaan ei kuitenkaan kannata jäädä, sillä hiilijalanjäljen laskennan ehdoton hyöty on sen osoittamat kohteet, joissa päästöjä kannattaa lähteä vähentämään. Tulosten perusteella oman ilmastostrategian tavoitteineen ja päästövähennystoimenpiteineen voi laatia konkreettisemmalle tasolle perustuen mitattuun tietoon. Usein päästöjen vähentäminen tuo mukanaan myös euromääräisiä säästöjä, kun toiminta tehostuu.

Oman ilmastovaikutuksen seuraaminen on tätä päivää, eikä enää ole toimialaa, jossa ilmastovastuusta ei puhuttaisi. Monen yrityksen asiakkaat ovatkin ilmastotietoisia ja haluavat konkretiaa ja todennettuja lukuja yrityksen vastuullisuustoimiin ja viestintään.

EU:n kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) astui voimaan 5.1.2023.  Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja raportoinnin osalta direktiivi velvoittaa pörssiyrityksiä raportoimaan hiilijalanjäljen vuodelta 2024. Vuoden 2025 hiilijalanjäljen osalta direktiivi laajenee koskemaan kooltaan suurimpia listaamattomia yrityksiä. Lakisääteinen kestävyysraportointi voidaan ulottaa jatkossa myös pienempiin pk-yrityksiin. Isommat yritykset tarvitsevat kuitenkin jo nyt hiilijalanjälkitietoa alihankintaketjujen yrityksiltä kokoluokasta riippumatta. Lisäksi sijoittajat haluavat saada tietoa toiminnan ilmastovaikutuksista rahoituspäätöksiä tehdessään.

Asiakkailta ja sijoittajilta tuleviin vaatimuksiin voi myös vastata tuotekohtaisella hiilijalanjälkiselvityksellä. Verifioitu ympäristötuoteseloste tarjoaa läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa tuotteen ilmastovaikutuksista.

Haluatko kuulla hiilijalanjäljen laskennasta ja sen hyödyistä lisää?

Ota yhteyttä ja sovi esittelyaika asiantuntijoidemme kanssa.

Lue lisää toteuttamistamme hiilijalanjäljen laskennoista: